Ruotsin kierrätysvallankumous

Ruotsin kierrätysvallankumous

Ensin Al Gore ja lukuisat asiantuntijat, nyt Greta Thunberg ja lukuisat asiantuntijat – he ovat kertoneet meille sen mitä emme haluaisi kuulla, mutta joka meidän pitää kuulla. Maailmaa ravisuttavat ennennäkemättömät ongelmat; ilmastonmuutos, saastuminen, hiilinielujen väheneminen, jätevuoret, jotka päätyvät muun muassa valtameriin tappaen eläimiä. Jotakin pitää tehdä, ja jotakin on onneksi alettu tehdä. Jokainen yksilö alkaa ymmärtämään esimerkiksi kierrätyksen tärkeyden, ja se on myös asia, jonka jokainen meistä pystyy ottamaan osaksi arkipäivää. Entä kansallisilla tasoilla, kuinka kierrätys on nykypäivänä onnistunut saamaan jalansijaa? Meillä Pohjoismaissa asia on otettu tosissaan, ja tuloksia alkaa näkyä. Rakas naapurimme Ruotsi on kuitenkin onnistunut vielä paremmin kuin monet muut maat, ja voidaan puhua jopa ruotsalaisesta kierrätysvallankumouksesta. Mitä oikein on tapahtunut ja miten he ovat onnistuneet niin hyvin?

Ruotsi kierrättää

Pohjoismaissa jätteitä kierrätetään todella hyvin verrattuna moniin muihin paikkoihin. Ruotsalaiset onnistuvat kuitenkin esimerkiksi muovin kierrättämisessä suomalaisia paremmin – siellä kierrätetään yli 40 prosenttia muovipakkauksista, Suomessa alle 30 prosenttia. Mitä on onnistumisen taustalla? Ruotsin menestykseen on monta syytä. Ensimmäinen on se, että kierrätys on helppoa. Taloyhtiöt ovat totuttaneet asukkaansa erottelemaan ja viemään muovi- ja muut jätteet korttelien yhteisiin keräyslaatikoihin, jotka on eritelty kullekin materiaalille erikseen. Kunnissa on myös kierrätyspisteitä tiheässä, ja taloyhtiöt aikovat lisätä kierrätyspisteitä entisestään.

muovi koulutus

Toinen tärkeä asia on tiedotus. Ruotsissa on viime vuosina panostettu paljon muovista kertovaan opastukseen ja tiedotusmateriaaliin, ja henkilökunta muun muassa kierrätyskeskuksissa on koulutettu hyvin; he ovat asiakaspalvelijoita, jotka hymyillen auttavat kävijöitä oikeassa lajittelussa. Ruotsissa on myös korostettu kaikkien osapuolien vastuuta; sekä kuluttajan, valmistajan, kierrätysyritysten että kuntien. Kolmanneksi, naapureilla on asenne kohdallaan. Jokainen kadunmies ymmärtää sen, miten muovi vaikuttaa valtameressä vaikkapa valaaseen, joka on hotkaissut sisuksiinsa kilokaupalla muovinpalasia. Siksi ruotsalaisille jätteiden kierrätys on velvollisuus, ja jopa kaksi kolmesta heistä on valmis täysin kieltämään esimerkiksi muoviset kertakäyttötuotteet, kuten muovipillit ja -mukit.

Raha, tuo välttämätön paha. Se näyttelee myös suurta osaa Ruotsin kierrätysvallankumouksessa; julkista rahaa on tarjolla tiedotukseen ja uusiin ideoihin. Luonnonsuojeluvirasto Naturvårdsverket antaa tukea useisiin kestävän muovinkäytön projekteihin, ja Ruotsin standardisoimisliitto on saanut 80000 euroa muun muassa kierrätysstandardin kehittämiseen. Yritykset saavat koulutustukea siirtymisessä kestävien materiaalien käyttöön. Monet työpaikat ja kaupat näyttävät esimerkkiä; esimerkiksi Volvo ja Ikea ovat täysin poistaneet kertakäyttöastiat konttoreistaan ja ravintoloistaan, ja elintarvikeketju Hemköp otti vähän aikaa sitten käyttöön muovipussien panttijärjestelmän. Muissakin kauppaketjuissa käytetään ostospusseissa vähintään kierrätettävää muovia. Ja onpa Ruotsissa kokonainen kauppakeskus, joka myy vain kierrätystavaraa! Keskus sijaitsee Eskilstunassa, ja sen liikevaihto kipuaa jopa 7,3 miljoonaan euroon. Kunnan omistamaan keskukseen voivat asukkaat tuoda käytettyjä tavaroitaan, jotka lajitellaan, korjataan ja laitetaan myyntiin. Kauppakeskus ReTuna sijaitseekin aivan kunnan jätteiden lajitteluaseman vieressä, ja se kuuluu kunnan ympäristötoimialaan; se on siis osa kunnan jätehuoltoa. Keskuksessa on myös itsenäisiä yrittäjiä, jotka myyvät uusiokäytettyä tai kierrätettyä tavaraa. ReTunan kaltaisia kauppakeskuksia suunnitellaan perustettavaksi muuallekin Ruotsiin.

Ei ihme, että Ruotsin mallia ihaillaan muissakin maissa. Brittilehti Independent kertoi taannoin, kuinka “Ruotsissa jätteet kierrätetään niinkin tarkasti, että maassa on jopa pulaa jätteistä”. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsi on onnistunut kotitalousjätteiden kierrättämisessä monena vuonna jo niin hyvin, että sen pitää tuoda jätteitä muualta ihan vain pitääkseen kierrätyslaitokset toiminnassa. Tätä voisi sanoa jo läpimurroksi! Ruotsissa ympäristöstä huolehtiminen on todellakin iso osa kulttuuria, ja tämä on asia, josta muiden maiden, Suomi mukaan lukien, tulisi ottaa oppia.

Comments are closed.