Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan meihin ja maailmaamme – osa 2

Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan meihin ja maailmaamme – osa 2

Arktiset alueet eivät ole ainoita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa vaan se vaikuttaa elämää kaikkialla maailmassa. Trooppisilla alueilla ilmastonmuutos on aiheuttanut koralliriuttojen katoamista, jolla on taas tuhoisia vaikutuksia niistä riippuvaisiin vesieläimiin ja vesistön ekosysteemiin. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos voi viedä 30 – 40 prosenttia maailman eläinlajeista sukupuuttoon. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ihmisten elämään. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat tulvat voivat ajaa noin 100 – 200 miljoonaa ihmistä pysyvästi kodittomiksi vuoteen 2100 mennessä. Ironisesti kyllä, tämän lisäksi monien ihmisten odotetaan tulevan kärsimään vakavasta  vesipulasta maailmassa.

Mitä voimme tehdä estääkseen ilmaston lämpenemisen?

 

Tämän saavuttamiseksi meidän on vähennettävä hiilidioksidipäästöjä, käyttämällä vähemmän energiaa ja käyttämällä sitä tehokkaammin, esimerkiksi parempaa teknologiaa käyttäen. Käytännössä päästöjen vähentäminen on sekä erittäin yksinkertaista että erittäin vaikeaa. Jokaisen meistä on erittäin yksinkertaista vähentää hiilidioksidipäästöjään. Voit korvata kotisi hehkulamput energiaa säästävillä loistelampuilla. Voit vaihtaa sähköyhtiösi sellaiseen, joka käyttää uusiutuvaa energiaa. Voit pyöräillä, kävellä tai käyttää julkista liikennettä autolla ajamisen sijaan. Voit laittaa villapaidan päälle sen sijaan että laittaisit lämmityksen päälle, avata ikkunan sen sijaan että käytät ilmastointilaitetta tai vaihtaa autosi sähköautoon. Nämä asiat ovat hyvin helppoja tehdä ja vaikuttavat välittömästi, mutta ovatko ne tarpeeksi? Todellinen ongelma on, että maailmanlaajuiset suuntaukset toimivat meitä vastaan. Intian ja Kiinan kehittyvät maat ovat tulossa entistä varakkaammiksi.

Mitä voimme tehdä estääkseen ilmaston lämpenemisen?

Yhä useammat ihmiset ostavat autoja ja pyrkivät samaan elämäntyyliin, josta ihmiset nauttivat Yhdysvalloista ja Euroopassa. Maailmanlaajuisen energian ja fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntyessä suuret ilmastonmuutokset näyttävät lähes väistämättömiltä. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi luopua tavoitteestamme pysäyttää se. Kansainvälisen ponnistelun avulla voimme pysäyttää hiilidioksidipäästöjen kasvun vuoteen 2100 mennessä. Jos voimme pitää hiilidioksidipitoisuudet ilmakehässä alle 550 ppm joka on noin kaksi kertaa enemmän kuin ennen teollisen vallankumousta ja noin 45 prosenttia korkeammat kuin nykyään, ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat maissa, kuten Bangladeshissa, vähenee jopa 80 – 90 prosentilla. Vaikka yksilöiden on helppo vaikuttaa ilmaston muutokseen, hallituksilla kokevat sen vaikeammaksi. Yksi huolenaihe on, että hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat merkitä vähemmän energiaa ja haitata talouskasvua. Joten jos jokin maa vapaaehtoisesti pyrkii toimimaan hyvin ilmaston kannalta, pelko on se, että se saattaa joutua taloudellisesti epäedulliseen asemaan muihin maihin verrattuna. Tämän vuoksi Yhdysvallat kieltäytyi tukemasta kansainvälistä ilmastosopimusta, jota kutsutaan Kioton sopimukseksi. Sopimus sulki pois kehitysmaat, kuten Kiinan, ja Yhdysvaltain hallitus oli sitä mieltä että kaikkien maiden tulisi osallistua sopimukseen.

 

Sen aikana, kun maailman hallitukset jatkavat keskustelua ja väittelyä, ilmasto lämpeneminen kasvaa. Mitä kauemmin sopimusten tekemiseen tarvitaan, sitä enemmän maailmamme kärsii. Lokakuussa 2006 Ison-Britannian hallitus julkaisi erään arvostetun taloustieteilijän raportin nimeltä Sir Nicholas Stern. Stern -raportissa väitettiin, että on järkevää investoida rahaa ja puuttua ilmastonmuutokseen nyt, sillä toiminnan lopettamisen kustannukset ovat huomenna suuremmat. Stern väittää, että globaali taloudellinen toiminta (joka mitataan bruttokansantuotteen mukaan) saattaa laskea jopa 20 prosentilla, jos ilmastonmuutoksen vaikutukset on todella suuria. Sitä vastoin investoiminen ilmastonmuutoksen torjumiseen olisi nyt vain yksi prosentti BKT:sta, eli 20 kertaa vähemmän. Sternin raportin julkaisemisen myötä tiedemiehet, taloustieteilijät ja poliitikot näyttivät lopulta puhuvan samaa kieleltä. Tästä huolimatta hallitukset ovat lykänneet muutosten tekemistä. Joulukuussa 2015 kansainvälisessä huippukokouksessa Pariisissa, 195 valtiota sopi lopulta sopimuksen, jonka tarkoituksena oli rajoittaa lämpötilan nousua alle 2 ° C: seen. Vaikka neuvottelijat onnittelivat itseään merkittävistä saavutuksista, kriitikot huomauttivat nopeasti, että vain pieni muutos on tehty: maailman lämpötila on edelleen nousussa, jolla on tuhoisia seurauksia. Niin kauan kuin fossiiliset polttoaineet näyttävät olevan halvimpia polttoaineita, niitä tullaan käyttämään ja lämpötilat jatkavat nousuaan.

 

Vuoden 2018 loppupuolella hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) varoitti, että meillä on nyt vain 12 vuotta aikaa rajoittaa maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen, mikä edellyttäisi ”nopeita, kauaskantoisia ja ennennäkemättömiä muutoksia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla”. Kaikista näistä varoituksista huolimatta ilmastonmuutoksen torjunnassa puuttuu selkeästi edelleen kiireellisyys. Mikä vaaditaan, että ihmiset heräävät ja ymmärtävät tämän ongelman? Ja kun he lopulta heräävät, onko se silloin jo liian myöhäistä?

Comments are closed.