Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 saakka

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 saakka

Suomen hallitus julkaisi 24. marraskuuta 2016 maan kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030 saakka. Strategiassa on asetettu tiukempi tavoite kuin hallitusohjelmassa uusiutuvan energian lisäämiseksi liikenteessä. Tavoitteena on päästä 30 prosenttiin biopolttoaineita vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on erittäin haastava, sen toteuttaminen edellyttää, että riittävä määrä kestäviä raaka-aineita on käytettävissä biopolttoaineen tuotantoon ja että raaka-ainepohja on mahdollisimman laaja, toteaa Suomen Petrolieetteri ja biopolttoaineiden liitto ry: n toimitusjohtaja Helena Vänskä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tarvitaan monia samanaikaisia toimenpiteitä liikennejärjestelmän, ajoneuvojen ja käytetyn energian osalta. Liikenteessä käytettävistä vähähiilisistä energiavaihtoehdoista, jäte- ja jäännöspohjaiset biopolttoaineet, joihin suomalaiset yritykset ovat erikoistuneet, ovat nopea ja tehokas keinot vähentää päästöjä: ne sopivat ajoneuvojen nykyiseen valikoimaan sekä jakelujärjestelmään. Lisäksi biopolttoaineet vähentävät kuljetusten päästöjä erittäin kustannustehokkaalla tavalla: esimerkiksi 500 000 sähköautoa tarvitaan samojen päästövähennysten saavuttamiseksi kuin nestemäisten biopolttoaineiden kanssa ollaan jo päästy. Kotitalouksien biopolttoaineiden tuotanto nostaa myös bruttokansantuotetta. Suomen biopolttoaineteollisuus tuottaa huippuluokan tuotteita paitsi Suomeen myös ulkomaanvientiin. On tärkeää, että energiapolitiikka on luonteeltaan pitkäjänteistä ja kannustamaan uusia investointeja. ‘Valtion tukien olisi kuitenkin kohdistettava tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeita ennen kaikkea muuta. Uusien tuotantolaitosten olisi perustuttava markkinakriteereihin ilman tukea, kuten he ovat tähän mennessä tehneet’, Helena Vänskä korostaa.

Laitteiden on perustuttava markkinakriteereihin ja oltava kustannustehokkaita

Liikenteen päästöjen vähentämisen olisi perustuttava markkinakriteereihin eikä tukiin. Esimerkiksi sähkö- ja maakaasuautojen hankkimiseen tarkoitetut 100 miljoonan euron tuet ovat kallis keino vähentää liikenteen päästöjä.‘Miksi Suomen kannattaisi tukee sähköautojen ostoa tässä vaiheessa, kun ne ovat edelleen erittäin kalliita? Veronmaksajien näkökulmasta olisi järkevää odottaa taloudellisesti hinnoiteltujen sähköautojen saapumista markkinoille, eikä harkita tuen tarvetta vasta siinä vaiheessa’, Helena Vänskä pohtii.

Polttomoottoreilla varustetut autot selviytyy hyvin päästöjen vertailussa

‘Kun keskustelemme erilaisista energiamuodoista, on helppo unohtaa, että polttomoottoreiden energiatehokkuus etenee jatkuvasti. Polttomoottoreilla varustetut autot vuonna 2030 ovat erittäin energiatehokkaita, sisältävät korkean sekoitusasteen biopolttoaineita eivätkä tuota pakokaasupäästöjä pakokaasunpuhdistimien vuoksi. Tällaisten ajoneuvojen päästöt ja esimerkiksi uusiutuvista energialähteistä tuotetut sähköautot ovat samalla tasolla, Helena Vänskä korostaa.

Muita vaihtoehtoja vähentää ilmastopäästöjä

Paras vaihtoehto vähentää ilmastopäästöjä yksityishenkilönä on vähentää liikkumistaan mahdollisimman paljon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useamman lyhyen matkan sijaan, kannattaa hoitaa kaikki asiansa samalla matkalla, tai harkita kimppakyytiä, sillä mitä useampi matkustaa samalla kyydillä, sitä pienemmät päästöt ovat henkilöä kohden, vaikka päästöt kohoavatkin hieman painon lisääntyessä. Toinen hyvä valinta on valita julkisia liikennevälineitä oman auton sijaan. Mutta jos auto on täysin välttämätön, kannattaa suosia mahdollisimman uusia autoja, sillä sitä mukaan kun tekniikka kehittyy, sitä paremmaksi polttomoottori autojen puhdistimet ja sähköautojen akut tulevat. Biopolttoaineiden osalta kannattaa muistaa, ettei ne aina ole kestävästi ja uusiutuvista materiaaleista tuotettu. Jotkut biopolttoaineet edellyttävät sademetsien suurhakkuita, ja on pidettävä mielessä, että jokainen maailman puu auttaa ilmakehän puhdistamisessa, ja mitä enemmän niitä kaadetaan, sitä heikommaksi maailman luonnollinen puhdistusmekanismi päätyy. Sama pätee kuitenkin joissain määrin myös sähkön tuotantoon. Kaikki sähkö ei ole tuotettu uusiutuvista energianlähteistä, ja vaikka sähkö tulisikin uusiutuvista energianlähteistä, kuten tuuli- tai aurinkovoimasta, emme vielä tiedä, onko niillä mahdollisia negatiivisia piilovaikutuksia. Vastikään huomattiin, että alueilla, joihin on rakennettu paljon tuulivoimaloita, lintuja on kuollut normaalia enemmän. Vaikkei linnut suoranaisesti ole osa päästö- ja ilmastokeskustelua, ne ovat osa ekosysteemiä, ja niin kuin meidän ihmisten tulisi jo tietää, kaikki maan päällä ovat yhteydessä toisiinsa ja edistää luonnollista tasapainoa. Joten, paras asia, jonka ilmaston hyväksi voit tehdä, on ajatella ja tehdä mahdollisimman paljon tämän herkän tasapainon säilyttämiseksi.

Muita vaihtoehtoja vähentää ilmastopäästöjä

Comments are closed.