Eri kulkuvälineiden päästöerot – osa 2

Eri kulkuvälineiden päästöerot – osa 2

Tässä artikkelisarjassa tarkastelemme kuinka eri kulkuvälineet vaikuttavat ympäristöömme ja ilmanlaatuumme päästöillään, jotta voimme tehdä mahdollisimman hyviä valintoja liikkumisemme suhteen. Edellisessä osassa käsittelimme lentoliikennettä ja maatieliikennettä johon kuuluu niin autot kuin bussitkin. Mainitsimme myös kaikista parhaat kulkuvälineet, jotka eivät tuota yhtään päästöjä, joita kannattaa suosia aina kun mahdollista. Näihin kuuluu kävely, pyöräily ja sähköautoilla kulkeminen. Tässä osassa käsittelemme juna ja laivaliikennettä.

Kiskoliikenne

Keskitason rautatie- ja metrojunat päästävät keskimäärin 0,11 kg hiilidioksidia matkustajakilometriä kohden ja pitkänmatkan junat, jotka matkaavat yli 32 km, päästävät 0,12 kg hiilidioksidia matkustajakilometriä kohden. Jotkut hiililaskelmat lisäävät 10% matkojen kokonaismatkaan huomioon ottaen kiertoteitä, pysähtymisiä ja muita mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Sähköjunat, eli raitiovaunut, vaikuttavat suhteellisesti vähemmän saastumiseen. Junat, ja varsinkin ratikat ovat siis hyvä vaihtoehto perinteiselle polttoainemoottorilliselle autolle. Jos siis pystyt matkustamaan töihin tai kouluun junalla tai metrolla auto sijaan, on tämä erittäin suositeltavaa, paitsi jos olet jo vaihtanut sähköautoon, tai pystyt joko pyöräillä tai kävellä määränpäähäsi, jotka kaikki ovat vielä ympäristöystävällisimpiä vaihtoehtoja.


Kiskoliikenne

Laivaliikenne ja kuorma-autot

Laivaliikenteen päästömäärä keskimäärin pakettiautojen, kuorma-autojen ja suurten lauttojen osalta on noin 2,25 kg CO2:ta litraa dieselpolttoainetta kohden. Jakeluautojen  ja kuorma-autojen päästöt ovat suunnilleen 1,3 kg hiilidioksidia kilometriä kohden, kun taas suuret lautat saastuttaa noin 1,92 kg hiilidioksidia mailia kohden.

Laivaliikenne ja kuorma-autot

Vesistöjä rasittavat muut päästöt ja saasteet

Valumaveden päästöt muualta maailmasta aiheuttavat tietyntyyppisen saastumisen, joka poikkeaa päästötyyppisestä saastumisesta, koska se aiheuttaa invasiivisia lajeja, jotka voivat aiheuttaa eläinlajien sukupuuttoon kuolemista. Vesistöjen jätevesipäästöt voivat tulla monista lähteistä, mukaan lukien jätevedenkäsittelylaitoksista, kartoituksista ja aluksista. Nämä päästöt voivat heikentää veden laatua, haitata vesiympäristöä ja lisätä ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä. Vaikka jätevesipäästöillä voi olla laaja-alaisia ​​vaikutuksia kaikkiin vesiympäristöihin, vaikutukset voivat olla erityisen ongelmallisia satamissa, hidastuvissa joissa, järvissä ja muissa alhaisissa huuhteluasteisissa vesistöissä. Ympäristöllisesti tämä aiheuttaa invasiivisia lajeja, jotka usein vievät muita lajeja sukupuuttoonsa ja aiheuttavat haittaa ympäristölle ja paikallisille yrityksille. Alusten päästöillä on huomattavasti merkittävämpiä ympäristövaikutuksia. Monet alukset kulkevat kansainvälisesti satamasta satamaan, eikä niitä nähdä viikkoihin, mikä osaltaan edistää ilmansaasteiden ja veden pilaantumista matkan aikana.Kasvihuonekaasujen päästöt syrjäyttävät kaasun määrää, joka mahdollistaa UV-säteilyn otsonin läpi. Aluksesta peräisin olevat rikki- ja typpiyhdisteet hapettuvat ilmakehässä, josta muodostuu sulfaattia ja nitraattia. Typen oksidien, hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt johtavat metaanihapetukseen, joka heikentää otsonia. Kansainvälisten alusten päästöjen vaikutusta kemiallisten yhdisteiden, kuten NOx, CO, O3, OH, SO2, HNO3 ja sulfaattien, jakautumiseen on tutkittu käyttäen maailmanlaajuista kemiallista kuljetusmallia (CTM), Oslo CTM2. Erityisesti hapettimien ja rikkiyhdisteiden laajamittaista jakautumista ja vuorokausivaihtelua tutkitaan vuorovaikutteisesti. Joten, vaikka laivaliikenne ei kenties saastuta ilmakehää samalla tavalla kuin tieliikenne tai lentoliikenne hiilidioksidipäästöillään, se saastuttaa maailmaa raskaasti eri tavoin, joka on otettava huomioon päästövertailussa. Laivaliikenne vaurioittaa vesistöjä enemmän kuin mikään muu kulkumuoto, joka sinällään ei ole yllättävää, mutta sitäkin vakavampaa. Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon kuin valitsee seuraavaa lomamatkaa ja kulkuneuvovaihtoehtoja.

Vesistöjä rasittavat muut päästöt ja saasteet

 

Lomamatkojen osalta on uusi trendi matkustaa junilla ja nauttia itse matkasta sen sijaan, että vain odottaa määränpäähänsä pääsyä ja aloittaa lomailun vasta matkakohteessa. Maailmassa on monia henkeäsalpaavia junareittejä, jotka ovat vähintään yhtä mahtavia kuin lomakohde itsessään, joten miksei ensi kerralla lähtisi lomailemaan junalla? Arkipäivän liikkumiseen suosittelemme kävelyä ja pyöräilyä lyhyisiin reitteihin ja sähköautoa pidempiin matkoihin. Mikäli päivittäiset matkat ylittävät 32 kilometriä, tai sinulla ei ole mahdollisuutta liikkua sähköautolla, suosittelemme julkisen liikenteen, kuten junien, metrojen ja bussien käyttämistä niin paljon kuin mahdollista. Näin takaat pienemmän henkilökohtaisen hiilijalanjäljen ja autat taistelussa ilmastonlämpenemistä vastaan.

Comments are closed.